Etiketti

Vuosijuhlat ovat akateemisista pöytäjuhlista arvokkaimmat. Tämä näkyy illan ohjelmassa ja korostuu juhlijoiden korean pukeutumisen ja käytöksen myötä.

Pukeutuminen

Juhlien ulkoista olemusta ja tunnelmaa määrittää suurilta osin juhlijoiden pukeutuminen. Pukukoodi ilmoitetaan miespuolisilta juhlijoilta odotettavan pukeutumisen mukaan, jota naiset soveltavat omalla kohdallaan vastaavan tasoisena. Indecsin 38. vuosijuhlilla pukukoodina on juhlapuku akateemisin kunniamerkein.

Juhlapuku, englanninkieliseltä termiltään white tie, on juhlavin iltajuhlissa käytettävä asu. Miehellä juhlapuku tarkoittaa frakkia, naisilla pitkää juhlapukua. Frakki voidaan korvata mustalla puvulla. Valkoinen paita ja helmenharmaa solmio ovat juhlavin yhdistelmä mustan puvun kanssa käytettäväksi. Frakkia ei voi koskaan korvata smokilla. Frakin liivin väri on iltatilaisuuksissa useimmiten valkoinen.

Akateemisissa pöytäjuhlissa asuun sisällytetään usein myös mahdolliset akateemiset kunniamerkit. Akateemisilla kunniamerkeillä tarkoitetaan yliopistojen ja ylioppilasyhteisöjen myöntämiä kunnia- ja ansiomerkkejä sekä ylioppilaskunta/osakuntanauhoja. Niitä käytetään vain yliopistojen ja ylioppilasjärjestöjen juhlissa kunniamerkin myöntäneen tahon ohjesääntöjen mukaisesti. Indecsin syysyleiskokouksessa 2018 on hyväksytty uusi merkkiohjesääntö, jonka myötä otetaan käyttöön ansio- ja kunniamerkit, sekä nauha. Merkkiohjesääntöä päivitettiin myös syksyn 2019 syysyleiskokouksessa. Merkkiohjesäännön löydät osoitteesta https://indecs.fi/dokumentit/.

Käyttäytyminen illan kuluessa

Vuosijuhlilla tapaa paljon tuttuja ja tuntemattomia ihmisiä. Tuntemattomiin tutustuu parhaiten esittelyn kautta. Juhlan alussa on hyvä esittäytyä vierustovereilleen, mikäli heitä ei entuudestaan tunne. Ainakin lähimmillä viereisillä paikoilla istuvilla on syytä esittäytyä, mutta myös heidän vieressään istuvien kanssa voi olla soveliasta vaihtaa muutama sana.

Puheenvuorojen aikana ei ole suotavaa syödä, juoda, kopistella tai muutenkaan häiritä puheenpitäjää. Puheenvuorot päättyvät aina lauluun, joka useimmiten liittyy puheeseen. Myöskään laulun aikana ei ole tapana syödä, ellei laulu sitä erikseen vaadi. Mitä tulee juomaan, tapana on, ettei juomaa, edes vettä, saa juoda ennen kuin se on avattu. Avaamisella tarkoitetaan tässä sitä, että sille pidetään puhe ja lauletaan laulu, jonka päätteeksi otetaan ensimmäinen siemaus. Arvokkaammissa juhlissa alatyylisiä lauluja ei sovi laulaa lainkaan, näitä ovat esimerkiksi kaikki Rasputimen julkaisukelvottomat laulut (400-499). Seremoniamestari voi halutessaan julistaa ruokarauhan esimerkiksi pääruoan ajaksi, jotta ihmiset pääsevät nauttimaan syömisen iloista laulamisen sijaan.

Lähde: Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta. (2015). Tamperelainen sitsikäsikirja. Ensimmäinen painos. Sivut 8-11 ja 17-25

Yhteistyössä

fi